”En ehtinyt syömään töissä”
”Unohdin syödä aamupalan”
”Tekisin ruokaa, mutta en kerkeä!”
”Nyt tarvii jotain nopeasti vaan”
Oletko miettinyt, että mikäli sinulla ei ole aikaa terveellisiin elämäntapoihin, sinulta tulee löytyä aikaa tulevaisuudessa sairastamiselle?
Tuttuja lauseita? Ei kaikille. Syödä pitää. Se että mitä syöt on aina valinta, varsinkin tässä yltäkylläisyyden ajassa. Aina ei pysty valitsemaan kaikista optimaalisinta vaihtoehtoa, mutta usein pystyt valitsemaan pienemmän pahan. Mikäli päivittäin valitset vain heikkoja vaihtoehtoja ravinnosta jaksamisen kannalta, tilanne ei tule muuttumaan, mikäli et itse muuta sitä. Ei ole aikaa syödä tai tehdä ruokaa? Miten jollain ihmisillä on aikaa siihen? Sama aika on kaikilla päivänaikana jaossa, joten ihmiset vain käyttävät sitä eri asioihin – niihin asioihin, jotka koetaan tärkeäksi. Taas upotaan syviin vesiin: kyse on sinun arvomaailmastasi. Siispä kun syödä kuitenkin ihmisen pitää; ruokitko terveyttäsi vai sairauttasi?
”Olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi”
Ihmisten ei tulisi vain hakea apua sairauteen, vaan ennen kaikkea vaalia omaa terveyttään – ei vaan siksi, jotta ei tulisi sairaaksi vaan, jotta voisi saada kaiken irti asioista, mistä nauttii. Sairas ihminen, on ihminen jolla on diagnosoitu sairaus eikö? Ihminen voi elää pitkäänkin hyvin epäterveellisesti ja haitallisesti, ennen kuin varsinainen sairaus tulee ilmi tai pahimmillaan siihen kuolee. Ravinto ei ole aivan sama kuin lääke. Lääke toimii useasti hetkessä. Ravinto vie aikaa solujakautumisen vuoksi. Niinpä jos vaihdoit tänään ruokavaliotasi radikaalisti, et varsinaisesti tunne juurikaan eroa eiliseen välttämättä. Toisaalta viiden viikon päästä, olosi on varmasti erilainen. Keho tarvitsee aikaa tottua uuteen ruokavalioon. Terveellinenkin ruoka saattaa jollain aiheuttaa vatsanpuruja, mikäli muutos on liian raju elimistölle. Terveellinen ravinto on päivittäinen lääke kehollesi.
Tulemmeko sairaaksi vääränlaisesta ruuasta? Lukuisat tutkimukset puoltavat sitä, että elämäntavoilla on suuri merkitys sairauksien synnyllä. Vastaavasti voimme myöntää, että ravinnolla on positiivinen vaikutus terveydelle – ja onhan se selvää! Solut tarvitsevat (lähes) päivittäin energiaa sekä ravinteita, jotta ihmisellä on huippu suorituskyky. Epäterveellinen ruoka sisältää energiaa, mutta ei välttämättä paljoakaan ravinteita ja päinvastoin keholle täysin tuntemattomia aineita. Onko oma terveys riittävä motiivi syödä terveellisesti? Täytyykö sairastua vakavasti ennen kuin muuttaa omaa ravintokäyttäytymistään? Muuttaako sekään?
Meillä jokaisella on varmasti lähipiirissämme näistä esimerkit. On henkilö joka syö vain terveellistä terveyden nimissä, on heitä jotka syövät epäterveellisesti kunnes sairastuvat ja on heitä, jotka eivät sairastuttuakaan muuta käyttäytymistään. Eikä kyse ole vain ruuasta. Yhtälailla kyse voi olla tupakasta, alkoholista tai muusta keholle haitallisesta aineesta tai tavasta. Terveys arvona ei tällöin ohita sitä arvoa, jota jokin toinen perimmäinen arvo henkilöllä kannattelee.
Siispä arvojen pohdintaa omassa päässä. Kumpi voittaa sinulla? Ei ole oikeata tai väärää, on vain vastauksia.
Terveys vs. Sairaus
Jaksaminen vs. väsyminen
Kasvisten syönti vs. pillereiden popsiminen
Lastenlasten kanssa leikkiminen vs. penkillä istuminen ja niiden seuraaminen
Kumppanin kanssa matkustelu vs. sairaalassa makoilu
–> Tietenkään terveelliset elämäntavatkaan ole varma vakuutus sille, ettei sairauksia, vammoja tai äkillistä kuolemaa siitä huolimatta voi osua kohdalle. Pitkään kun elää niin aivan varmasti osuu. Todennäköisyydet vaan on merkittävästi pienemmät.
